LÄÄNEMERESOOME VANASÕNAPROJEKTI ESIALGNE TÖÖPLAAN
(2. novembrist 1963)

Pohjois-Euroopan lainasananlaskujen yleisselvityksen työsuunnitelma

Perustelu: Yleisesti tiedetään, että huomattava osa maailman sananlaskustosta on kansainvälisiä, maailman eri kansoille yhteisiä lainasananlaskuja, mutta näiden vertaileva yleisselvitys puuttuu. Erityisesti voi panna merkille Länsi- ja Itä-Euroopan yhteisiä sananlaskuja inventoivien tutkimusten ja ainesjulkaisujen puutteen samoin kuin itämerensuomalaisten ja balttilaisten ainesten tuntemattomuuden kansainvälisessä sananlaskutieteessä.

Suomalaisilla ja virolaisilla tutkijoilla on eräissä suhteissa poikkeuksellisen hyvät edellytykset mainitun kansainväliseltä kannalta valitettavan puutteen korjaamiseen. Eesti NSV Teaduste Akadeemian työntekijöillä on erinomaiset yhteydet karjalaisen, liiviläisen, vatjalaisen ja vepsäläisen aineiston tuntijoihin ja kerääjiin samoin kuin Itä-Euroopan maiden arkistoihin, ja Helsingissä on saatavissa runsas lapplainen ja karjalainen vertailuaineisto samoin kuin useimpien Länsi-Euroopan maiden ja muiden maanosien sananlaskukirjallisuutta ja arkistomateriaalia. Eesti NSV Teaduste Akadeemian ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla kansainvälisten lainasananlaskujen selvityksellä on siten käytettävissään alan erikoistuntijoita, vertailuaineistoa kaikkialta maailmasta samoin kuin yhteydet arkistoihin ja folkloristiryhmiin, joiden apua yrityksen toteuttamisessa voidaan tulla tarvitsemaan.

Työsuunnitelman porrastus.

1964–65. Tartossa toimitetaan painokuntoon virolaisten sananlaskujen perusteellinen ainesjulkaisu, toimittajana Erna Normann yhteistyössä myöhemmin muodostettavan toimituskunnan kanssa. Helsingissä kootaan ja kirjoitetaan suomen-, lapin- ja karjalankielisen aineiston osalta valmiiksi artikkelit suomalais-lappalaisista, suomalais-karjalaisista ja lappalais-karjalaisista sananlaskuista. Kumpikin sopimuspuoli luovuttaa käsikirjoitusten jäljennökset heti niiden valmistuttua toisen tutkijaryhmän käyttöön.

1965–66. Tartossa julkaistaan virolaisten sananlaskujen ainesjulkaisu, laaditaan täydennysosat (virolainen, liiviläinen, vatjalainen ja vepsäläinen vertailuaineisto) edellämainittuihin Helsingissä laadittuihin artikkeleihin sekä inventoidaan viron, liivin, vatjan ja vepsän yhteiset sananlaskut sekä aloitetaan niitä koskevien artikkeleiden kirjoittaminen. Helsingissä etsitään virolaiselle ainesjulkaisulle suomalais-karjalais-lappalaiset vastineet ja kirjoitetaan artikkelit viimeksimainittujen osalta valmiiksi. Lisäksi käydään läpi liiviläisiä, vatjalaisia ja vepsäläisiä aineksia yhteisten sananlaskujen inventoimiseksi ja kirjoitetaan näitä koskevat artikkelit pohjoisen vertailuaineiston osalta valmiiksi.

1966–67. Tartossa ja Helsingissä kirjoitetaan valmiiksi kaikkien edellä mainittujen yhteisten sananlaskujen artikkeliesittelyt. Kun kaikki artikkelit vuonna 1967 ovat valmiin, sovitaan työryhmien yhteisessä kokouksessa teoksen "Läänemeresoomlaste ühised vanasõnad" — "Itämerensuomalaisten lainasananlaskut" yleisestä dispositiosta, julkaisupaikasta tai -paikoista yms.

1967–68. Itämerensuomalaisten sananlaskujen ainesjulkaisu ilmestyy. Laaditaan yleissuunnitelmia Pohjois-Euroopaan lainasananlaskuja esittelevän teoksen 2. osan toimittamiseksi.

Artikkelinäyte.

Wessen Fuss patscht, dessen Mund schmatzt.

E 1. Kelle jalg tatsub (tatsatab, latsutab, matsub, patsub, atsub, astub), selle suu matsub (matsatab, matsutab, maitseb). xx Var. aus Xyz. E 2. Kelle jalg hilpab (hülpab, kergatab), selle keel Zunge nälpab (nälpatab) schlabbert . xx Var. aus Xyz. E 3. Jalg tümpahus (tüntsähäs), keel nilpahus (nilpsähäs). xx Var. aus Xyz. E 4. Kelle käsi Hand liigub sich rührt, selle suu maigub (matsub). Wiedemann 53. — EVS 777.

F 1. Jonka (kenen) jalka tassaa (tassattaa), sen suu massaa (massattaa). 55 Var. aus a–fh. (Või: 55 Var. aus Süd- und West-F. (bis Merikarvia — Laukaa — Lemi — Iitti — Koivisto).) F 2. Kenen jalka tapsaa, sen suu matsaa. 3 t. F 3. Jonka (kenen) jalka kapsaa (kopsaa, kipsaa, kapsahtaa), sen suu (suuhun, hammas Zahn, hampahat Zähne) napsaa (knapsaa, nopsaa, nipsaa, napsahtaa). 130 a–o (või 130 Var. aus Nord- und Ost-F., sporadisch auch in SW). F 4. Jonka jalka kippaa (hippaa), sen suu nappaa. 4 i–o. F 5. Ei sen suu napsa Dessen Mund schmatzt nicht, jonka jalka (kenkä Schuh) ei kapsa nicht klopft. 7 adgm (või: 7 sporadisch). — Kuusi 146; Lönnrot 2225, 2617–8; Koskimies 30, 306 328; Vaasan-Jaakkoo 54, 151; SatSp. 259; Ellilä 9, 11; Vir. 1927: 108.

K 1. Kuni Insofern (kel) jalga kapsau, sini (sil) suu njapsau (napsaa), 2 iq. K 2. Jalgane kabsaa, tai suuhut nabsaa. 1 i (aus Impilahti). — Makarov 146; Karjalan kielen näytteitä I 80.

La?

Li?

We?

Wo?

Toisintojen lukumäärä ilmaistaan täsmällisesti 10:een saakka ja siitä alkaen likimääräisesti 5:n tarkuudella. Kunkin redaktion esiintymisalue ilmaistaan kirjaintunnuksin, joiden merkitys ilmenee teoksen alussa olevasta kartasta. Harvinaiset vanhat toisinnot siteerataan diplomaattisen tarkasti ja lähdeviittein varustettuina. Muuten kaikki kirjalliset lähteet luetellaan ao. kielen aineiston lopussa.

Teoksen toisessa osassa itämerensuomalainen vertailuaineisto esitellään aivan lyhyesti, 1. osaan viitaten. Skandinaavinen, venäläinen, balttilainen ja saksalainen vertailuaineisto esitellään suhteellisen laajasti, etäisempien kansojen vertailuaineisto suppeasti, ehkä vain kielet nimeten ja tärkeimmät lähteet luetellen.

Teoksen toimitusperiaatteista tehdään yksityiskohtaisesti selkoa esipuheessa. Toimitus- ja julkaisutyö tapahtuu molempien sopimuspuolten, Eesti NSV Teaduste Akadeemian ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran työryhmän kaikinpuolisen tasavertaisuuden merkeissä. Jatkuvasta yhteistyöstä huolehditaan työryhmien välisin kirjeellisin ja suullisin neuvotteluin. Yhteistyöhön osallistuvat järjestöt tekevät voitavansa, jotta teos kummankin osalta edistyy aikataulun mukaisesti.

Edelläoleva ehdotus on laadittu työn alustavaksi suunnitelmaksi.


Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran valtuuttamana: (allkiri)

(Matti Kuusi)
ENSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituudi volitusel: (allkiri)

(Ülo Tedre)
ENSV Teaduste Akadeemia F. R. Kreutzwaldi nim. Kirjandusmuuseumi volitusel: (allkiri)

(Erna Normann)

Tallinnassa, 2. marraskuuta 1963